Raina on niin mammaa

Näin Rainan sunnuntaina Alajärvellä, jonne menimme Hyypereiden MH-luonnekuvaukseen ja täytyy todeta, että Raina on kyllä nyt niin mammaa. Tyttö on jo kovasti pyöristynyt ja kovin seesteisen oloinen. Rapsutuksia kaipaili koko porukalta. Ruokakin on kuulemma maittanut. Kaija lupaili lisäillä tänne blogiin kuvia, kunhan kaivaa jostain kameransa. Minä tietysti en tajunnut niitä napsia, vaikka liikuin koko päivän paikan päällä kamera kaulassa. Vuorokausia Rainalla on nyt 39. Huomenna Rainalle aloitetaan Axilur-kuuri.

Onnen kyyneleet

Ihme on tapahtunut, sillä alhaisista progetuloksista huolimatta Raina on ultrattu tiineeksi. Luonto hoiti homman kotiin.

Ultrassa oli näkynyt useampi koiravauvan alku, ja pissatulehduskin oli selätetty. Me olemme aivan hirveän onnellisia tästä! Saamme sittenkin Rainan ja Rossin vauvoja! 

Kolmas kerta toden sanoo

Kaija käytti tänään Rainan jo kolmannen kerran lääkärissä tai siis toisen kerran mutta tänään jo kolmas lääkäri sai tutustua tapaukseen. Virtsanäytteessä oli edelleen bakteerikasvustoa, joten lääkäri oli vahvasti sitä mieltä, että Rainalle on aloitettava AB-kuuri, ja näinhän se on. Rainalla siis aloitettiin tänään 10 päivän Synulox-kuuri. Tulehdus on kuitenkin saatava kuriin, ettei pääse leviämään munuaisiin. Ultra on varattu pääsiäisen jälkeen heti tiistaille. Pidämme varmaan hiljaiseloa täällä blogissa sinne saakka.

Huolta ilmassa

Koska Raina jatkoi merkkaamista myös juoksujen jälkeen, kiikutti Kaija pissanäytteen tutkittavaksi. Suureksi huoleksemme näytteessä löydettiin bakteerikasvua. Rainalla on siis erittäin ärhäkkä pissatulehdus. Ongelmaahan ei olisi, jos Raina ei olisi astutettu. Tällöin voisimme lääkitä Rainan normaalisti mutta tässä vaiheessa mahdollista tiineyttä emme voi antaa oikein mitään Rainalle. Pahimmillaan bakteerit menevät munuaisiin ja sieltä vielä keuhkoihin. Yritämme nyt hoitaa Rainaa luomumenetelmin mutta jos oireet eivät ala helpottaa, joudumme ottamaan riskin lääkekuurin suhteen.

Ärrien kotiinpaluu

Eilen mieheni ajoi ensin Viitasaarelle, jonne Kaija ajeli hakemaan Rainan. Samalla Kaija pääsi näkemään Rossin ja oli miehelle totaalisesti myyty. Siis Rossille. Viitasaaren keikan jälkeen mieheni ajeli sitten Eurajoelle palauttamaan tämän meidän liiviimme täysin uineen sulhaspojan. Nyt jäämme odottelemaan tuottaako heidän lempensä hedelmää vai ei. Maanantaina lempi vielä vähän leiskui mutta emme saaneet onnistunutta astutusta. Tiistaina Ross alkoi olla jo coolimpi morsmaikkunsa suhteen. Raina menee ultraan heti pääsiäisen jälkeen eli viikon 17 alussa. Jos Raina todetaan tiineeksi, on laskettu aika 23.5. ensimmäisestä astutuksesta. Näin ollen mahdolliset pennut olisivat luovutusiässä viikon 28 (7.-13.7.) lopulla. Kaija jatkaakin blogin pitämistä tästä lähtien.

3. astutus

Tänään aloitimme taas aamun lemmenpuuhilla tuolla meidän pihalla. Astutus onnistui oppikirjan mukaisesti ja pari oli kiinni 20 minuuttia. Astutuksen jälkeen pystyimme käymään aamulenkillä yhdessä koko porukka. Aikamoinen näky, kun viisi bortsua vilistää edellä. Ross on kyllä todella kuuliainen, kiltti poika. Todella helppo hoitolapsi. Raina myös on todella kiltti ja tottelevainen. Aivan ihania ovat molemmat. Yön nukuin taas ylhäällä Rossin ja Superin kanssa.

Kävimme Rossin kanssa tänään treenaamassa aksaa ja täytyy todeta, että myös tässä lajissa poika loistaa. Eilenhän treenasimme hakua lyhyesti ja voi pojat, mikä tykki ja taituri Ross onkaan myös haussa. Agilityssä sillä on virheetön hyppytekniikka, se lukee hyvin ohjausta mutta on todella nopea ja kiihkeä. En ihmettele yhtään, että Janika niin rakastaa tuota poikaa. Rakastaisin minäkin, jos hän olisi minun... tai no joo, kyllä voin myöntää olevani rakastunut poikaan. Ross myös fanittaa minua. Tulee minun viereen nukkumaan ja hyppää syliin silitettäväksi. Hauskinta lienee kuitenkin se, että Ross pystyy hyppäämään kodinhoitohuoneemme pöydälle syömään kissanruokaa. :P

Toinen astutus ja kuvia

Nukuimmekin Rossin kanssa viime yön yläkerran vierashuoneessa. Minusta oli parempi mennä ylös nukkumaan kuin kuunnella sulhasen itkua. Rosshan ei kotosalla piippaa narttujen perään mutta täällä nuori herra ottaa vapauksia omiin tassuihinsa, enkä minä raaski häntä kovasti moittia. Aamusta heti päästettyäni ensin tytöt ulos aamupissalle, päästin sitten Rossin pihalle ja Rainan perään. Ei siihen taaskaan mennyt kuin hetki, kun nuori pari on nalkissa. Vaikka kello oli vasta seitsemän aamulla, johan talomme yläpuolella kulkevalta pururadalta yksinäinen kulkija tähysteli pihaamme. Kyllähän tässä se hullun maine alkaa pian vakiintua...

Rainahan meillä on tykännyt kissamme Alman jahtaamisesta. Nyt sitten luonnollisesti Rossin ja Rainan ollessa sanoisinko hieman kiperässä tilanteessa, Alma asteli naapurin pihassa verkkaisesti. Raina sivusilmällä mulkoili Almaa mutta tajusi itsekin, että nyt ei päässyt kissaa jahtaamaan. Mahtoi Almaa naurattaa...

Koska ei ole tarkoitus saattaa nuorta paria rakkaudesta kipeiksi, en päästä heitä yhteen kuin kerran päivässä. Aamulla kävinkin ensin Nancyn, Kiian ja Rainan kanssa melkein 1,5 tunnin lenkillä. Tämän jälkeen lähdin vielä Superin ja Rossin kanssa tunnin lenkille. Lenkin päätteeksi päästin koko poppoon hetkeksi pihalle kuratassujaan kuivattelemaan mutta koska rakastavaiset ovat sen verran lumoissaan, yhteinen hetkemme jäi hyvin lyhyeksi. Tänään olimme Superin ja Rossin kanssa melkein 6 tuntia reissussa, kun meillä oli hakutreenit. Sain kokeilla pikaisesti myös Rossia ja kylläpä on taitava poika tämä meidän Ross. Teki hienot laatikot, suorat pistot ja kaikkee... Ihana mies.

Muutoin sisällä minulla on joko Ross tai Raina portin takana. Tosin kun laitan Rossin portin taakse, käy Raina tarjoamassa itseään portin läpi. Helpointa on siis pitää Rainan makuuhuoneessa oven takana.

Nancy, Super, Kiia, Raina ja Ross rapaisina lenkin jälkeen

Raina makailee usein sammakkona

Ross ja Raina mielipuuhassaan

Ross ja Raina kirmaamassa pihalla

Love is in the air

Rossin iskuilme

Komea poika tämä meidän Ross

<3

K-18